perjantai 19. toukokuuta 2017

Leivontapakkomielteitä

Olen viime aikoina innostunut taas oikein kunnolla leipomisesta. Syitä tähän on pari. Ensinnäkin himoitsen kaikkea makeaa tällä hetkellä ihan epäterveellisen paljon. Toinen hyvä syy on se, että vauva rauhoittuu uunin hurinaan. Ensimmäisen syyn voisin jo unohtaa, mutta sokerihammas on liian himokas.

Leipominen on tällä hetkellä melkein pakkomielteistä. Tai ehkä ennemminkin suunnittelu on pakkomielteistä. En esimerkiksi pysty nukkumaan, kun mietin millaisia kakkuja haluaisin tehdä. Epäonnistuneita, jos äitienpäiväkakkua katsotaan.

Kuvan yksisarvismuffineja himoitsin pari viikkoa. Lopulta sain jotain väkerrettyä, vaikka sateenkaarikuorrute jäikin tekemättä. Lisäksi sarvi on enemmänkin tuollainen fallossymboli, joten metsään mentiin tälläkin kertaa.

Leipomisen puolesta puhuu myös tulevaisuuden tavoite. Häpeilemättä haluan olla paras futisäiti. Pestä kaikki ruohotahrat, järjestää pillimehusponssit lähikaupasta ja leipoa muutakin kuin mokkapaloja. Sitä ennen tosin olisi hyvä opetella tekemään edes ne mokkapalat kunnolla.

Tällä hetkellä suurinta kuumotusta aiheuttaa donitsit. Kaveri meni vielä mainitsemaan, että hänellä on jo donitsipelti. Odotan innolla ja jännityksellä donitsikuvia, koska sitten viimeistään sorrun minäkin ostoksille. Viime yön selasin jo Pinterestiä kuorrutteet mielessä.

Makeaa viikonloppua!

1 kommentti:

  1. Ensi viikolla viimeistään, LUPAAN! Silloin on syöjiä enemmän, en uskalla jättää niitä vain mun syötäväksi..T. toinen sokerihiiri

    VastaaPoista