torstai 17. marraskuuta 2016

Raskauden sivuoireet


Ennen omaa raskautta en ollut pahemmin perehtynyt raskauden tuomiin sivuvaikutuksiin. Pahoinvointi on se klassisin (tai kliseisin) oire, jonka osasin nimetä. Raskaus on kuitenkin paljon muutakin kuin oksentaminen ja kasvava vatsa. Listasin muutaman asian, joita kukaan ei minulle kertonut:

(Itku)herkkyys: 
Kyllähän olin kuullut mielialojen vaihteluista ja muutenkin herkkänä ihmisenä osasin odottaa jotain tunnekuohuntaa. Mutta siinä vaiheessa, kun itkee Makkosen pärjäämistä Prisman mainoksessa (tämä mainos, klik), voi jo puhua hieman liioitellusta itkuherkkyydestä!
Kerran erehdyin katsomaan klipin talvella tulevasta leffasta. Kun olin porannut räät rinnoilla kolmen trailerin verran, mies ehdotti, ettei mennä ainakaan leffateatteriin katsomaan A dog’spurpose -elokuvaa. Lienee ihan viisasta.

Kiukkupussi: 
Ensin oikeasti luulin olevani aika rauhallinen, mutta viimeistään toisella kolmanneksella on pinna ollut todella lyhyellä. Hermot kiristyy, jos mies pakkaa kauppakassin väärin, ihmiset parveilee bussin käytävillä tai operaattorin asiakaspalvelija ei vastaa vielä toisenkaan piippauksen jälkeen. Olen myös joutunut tekemään hengitysharjoituksia, kun koira viipottaa lintujen perässä tai kantaa pyykkikoneesta sukkia.
Tästäkään ei kukaan raskaana oleva ole kertonut. Sen sijaan miespuolinen työkaverini kysyi varovasti, että olenko ollut kiukkuinen. Ilmeisesti miehillä on tästä enemmän kokemusta, kun hormonilohikäärmeet raivoavat kotona.

Jatkuva nälkä: 
Paria väliviikkoa lukuun ottamatta mulla on ollut alusta asti jatkuva nälkä. Ensimmäisen aamupalan syön kotona ja toisen heti töihin päästyä. Lounaalla lappaan ruokaa lautaselle samaan malliin kuin urheilevat miespuoliset työkaverit ja silti olen parin tunnin päästä hakemassa välipalaa. Iltaisin on tankattava kunnolla, ettei yöllä heräisi nälkään. Mahan vakiotoimintaan kuuluu silti aloittaa murina viimeistään viideltä. Kun en syö, mietin jo seuraavaa ateriaa. 

Siivouhullu: 
Tästä mä olin vähän kuullutkin ja sitä aika pitkään odottelin. Viime viikolla se kuitenkin iski! Mun on aivan pakko tyhjätä kaikki kaapit, viedä ylimääräiset tavarat kirpparille, viikata alushousutkin siististi, järjestellä jopa häkkivarasto, koska eihän vauva voi tulla kotiin, jos kesätakit eivät ole värijärjestyksessä! Tänään liesituuletinta jynssätessä pohdin, että pitänee vielä lukea KonMari. 
Tähän tietenkin yhdistyy vielä maaninen sisustusvimma, jota olen pitkään rauhoitellut vain pinnailemalla kauniita kuvia. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että virtuaalisisustaminen ei riitä. Pakko päästä matto-ostoksille. Yhden seinänkin voisi maalata. 

Samaistuuko kukaan näihin "sivuoireisiin"?

4 kommenttia:

  1. Heippa Ronja ja onnea �� toi kaikki on niin tuttua ja varsinkin toi sisustaminen. Meillä maalattiin vielä vikoina öinä ennen synnytystä �� ja voi sitä, kun ei pystynyt loppuvaiheessa itse samanlailla osallistumaan. Parasta oli mennä shoppailemaan kaikkea vauvaa varten ja niitä kävin useasti "salaa" ostamassa. Jos tarviit jotain, niin multa voi löytyä��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla! Hyvä että jollain muullakin on näitä sisustustarpeita, täytyy vain toivoa ettei mieli muutu montaa kertaa :D

      Poista
  2. Onnea odotukseen! <3 Mulla kävi ainakin sillälailla, että mikään noista oireista ei sitten loppunutkaan vaikka raskaus /raskaudet on ohi. Eli pysyväksi jäi :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, tätä ei vissiin kannata kertoa vielä miehelle :D :D

      Poista